Lähipeli ja se peli

Niin, asiaa voisi lähetä tutkimaan monesta suunnasta, mutta ajattelin kertoa mitä tässä on viimeaikoina tapahtunut. Ehkä helpompaa niin.

Siis kesäkuu on pyhitetty lähipelille tai niin mä olen ohjelmaan kirjoittanu. Jos mietit mihin ohjelmaan, 4-Taso ryhmän ohjelmaan. 🙂 Joo se on tällänen tosi speciaali ryhmä.

Pidettiin tuossa Sunnuntaina AimPoin MidPoint ja Express griininluku kurssi, luulen että toi parhaiten kuvaa sitä. Mutta koko päivä treenattiin griinin lukemista ja puttaamista sen mukaan mitä on lukenut. Hyvin tulee esiin puttitekniikassa olevat jutskat, virheitä ei ole olemassa. 🙂
Olen itse ollut nyt 3-4 kertaa AimPoint “Kurssilla” pelaajien kanssa ja joka kerta jaksan ihmetellä että miten se voi toimia. Jotenkin musta se on niin huikea juttu. No omassa puttaamisessa en sitä käytä, toisaaltaan kun katsoo tilastoja niin ehkä pitäisi. Luulen että tänä kesänä tulee muutos asiaan. Se mikä on ollut suurin oppi AimPointissa itselleni on etäisyyden ymmärtäminen, olen niin monta kertaa miettinyt etäisyyttä ja sitten kun olen mitannut niin ihan totaalisesti väärässä. No nyt sitten kun Express tuli opeteltua niin siitä mä tykkäsin, se on enemmän mun juttu, luulen että se tulee jäämään tapoihin. 🙂

No miten se viedään kentälle? Niin, sitä pitäisi ensiksi harjoitella, että saa luottamuksen että osaa tehdä “Oikeita” päätöksiä. Pointti on kumminkin se että tekee päätöksen, eikä jää makaa ja pohtimaan. Ainakin itsellä on usein se “tunne” joka vaan tietää mistä ja miten pallo menisi sisään. Kun sitä vasten alkaa puttaamaan tai lyömään palloa niin metsään menee. Eli treeniä ja sitten päätöksiä.  Päätös tässä kohdassa tarkoittaa että sinä myös pysytään, muuten ei ole päätös vaan hajatelma. 🙂
No kun olimme vasta 5h puttaamista reenannut niin sit mentiin ottamaan vielä lähipelitreeni loppuun. Treenattiin ensiksi Chip&Run tyyppisiä lyöntejä, PW, i7 ja i5 työkaluina. Kolme eri lippua ja siitä alettiin työstää. Mielenkiintoista oli se että lyönnit oli melko tuntemattia suurimmalle osalle, jotenkin olen aina ajatellut että kaikki osaa kyseisenlyönnin. No hyvä että treenattiin. Sitten siirryimme vähän kauemmaksi treenaa pieniä nostoja nostavimmalla mailalla mtä bägistä löytyy.
En tiedä miksi, mutta tämä lyönti osoittautuu usein hirmu vaikeaksi pelaajille ja kyllä se on usein itsellekkin. Ehkä se on se että lähellä lyödään suhteellisen lujaa että saadaan pallo ilmaan. En tiedä mutta jotain sellasta, ehkä.  No tämä alkoi sujua niin oli aika siirtyä pahimpaan.
Noin 35m matkaa korkea lyönti ja pallo pitää pysäyttää nopeasti. Tein griinille sellasen alueen mailoista. Ei ihan helppo ruksi. No alettiin treenaa ja saatiin onnistumisia. Sitten otettiin hetki tekniikkaa, miten saadaan lisää spinniä palloon. Tästä tuli huikea juttu. Henkilöt ketkä ei koskaan aikaisemmin ole moista saanut aikaiseksi, jarrutti palloja alle metriin 35m matkalta. Se on aika hieno suoritus. Luulen että jos olisin ennen treeniä kysynyt niin vastaus olisi ollut kaikilta sama, ei onnistu.
Tässä taas yksi kohta miksi diggaan tästä Pro hommasta, se ilme niiden pelaajien naamalla kun ne hiffaa jotain ja saa vielä onnitumisia aikaiseksi. Se on niin aito, ei sitä voi teeskennellä.
Huikeeta sanon minä, no tuli siinä samalla itse lyötyä muutama pallo kun yritin näyttää asioita käytännössä. Sanotaan että kaikki ei onnistunut kuten telkussa. 🙂

No meillä oli Kumppaneiden kanssa tällänen Costa Del Salo kilpailu. Kaksi päivää 54 reikää, eli Salo Golf, Wiurila Golf ja Meri-Teijo Golf. Aikaa säädettiin aika paljon, koska kaikkilla on duunit hoidettavana joten ei meinannut ihan mahtua kalenteriin. No onneksi tuli pari peruutusta että päästiin pelaamaan. Aamusta aikaisin Salo Golfiin, en ole siellä aikaisemmin pelannut joten kenttä oli uusi tuttavuus. Siinä ajellessa päätin että nyt lähetään Expressillä ja MidPointilla vetää, ihan vaan että tuleeko eroa, uppoaako kaikki. Niin jos olet Salossa pelannut niin ei siellä tainnut olla kuin yksi kallistus griinillä ja sekin oli toisella väylällä. 🙂 Joten se siitä, sen vaan laitoin putaten.
Kierros oli kyllä erittäin mielenkiintoien, vähän lyhyeltä kenttä tuntui mutta oli siellä pari kohtaa mitkä pitäisi vaan tietää ennen pallon lyömistä. Mutta ensikerralla sitten tietää. Esim väylä yksi ja 10. jos ei ole koskaan pelannut niin ei sitä ihan varma ole minne lyödä.
Mulla oli 13 birdie puttia kierroksen aikana ja yhtään en saanut sisään. Ei se että luin väärin, vaan en saanut niitä kovuuksia kohilleen. Oikeesti, griinit oli todella hyvässä ruohossa ja pallo rullasi todella hyvin, mutta hitaasti, morjesta. Mä en vaan osaa lyödä niin lujaa palloa mitä olisi pitänyt. Linjat oli hyvin luettu mutta koko ajan oli lyhyt, enkä saanut yhtään puteista sisään, siis Birdie puteista, lyhyt ei vain uppoa, ei saa jättää lyhyeksi. piste. Mutta vastaavasti pistin pari 2-4m par puttia sisään. Häh! Ihan korvienvälistä kiinni sanon minä.

No sitä sitten 10 min ajoa ja Wiurila Golfiin syömään lounasta. Oli muuten todella hyvä Burgeri. No niin, no nyt oli AimPointilla käyttööä, oli hienoja kallistuksia griineillä ja todella hyvässä kunnossa. Pistin pari todella makeeta puttia sisään. Mutta se mistä halusin puhua. Väylä numero kaksi.
Siinä menee ne sähköjohdot, Lippu oli edessä noin 120m matkaa ja lähin PW:llä lyömään kohti lippua.Tai ajatuksena oli saada vähän lyhyt että pääsisi ylämäkeen puttaa, siis tietenkin jos ei mene sisään. No löin ihan törkeen hyvän lyönnin, osu hyvin, hieno ääni ja pallo lähti lentää. Sitten kuulu naps. Se osu siihen alimpaan sähköjohtoon. Argh.. No kimpos eteenpäin ja griinille. No ei muuta kuin uutta palloa. Otin UUDEN pallon, lähes samasta kohdasta löin ja naps, lähes samaan kohtaa piuhassa mutta kimpos siihen metsään vieressä. Eli joku saa sieltä pallon jota on oikeasti lyöty vain kerran. No sitten vaan kolmas pallo peliin ja se meni griinin oikeaan reunaan hirmu kummun päälle. Hittolainen, ei ole koskaan aikaisemmin käynyt tuolla tavalla, no nyt on sekin koettu.
Kierros meni aika monijakoisesti, tein paljon PAR tuloksia mutta ei mitään erikoista, väylä, griini ja pari puttia. Ei siinä par:ssa sinäänsä mitään vikaa ole mutta olis ollut mahkut tehdä enemmän. Sanoisin että oli koko ajan keskimäärin 6m tai kauempana lipusta ja sieltä ne ei vaan uppoa.

Se mitä ehkä yritän sanoa on että lähipelillä on merkitystä, esim Salossa kun oli hitaammat griinit niin löin pääasiassa kaiki pitchit niin että saisin mahdollisimman paljon spinniä. Ne onnistu todella hyvin, ne on niin hauskoja. Mutta se ei olisi onnistunut ilman sitä pientä treeniä sunnuntaina ryhmän kanssa. Et ei siinä muuta, treenaamaan uusia lyöntejä, ja sitten vaan rohkeasti lyömään niitä kentälle. Koska se on kumminkin ainoa tapa millä lyönnit aidosti oppii. Suomessa ja maailmalla on paljon todella hyviä “Range” pelaajia, mutta kun laitetaan kentälle niin ei tulosta tulekkaan. Joten treeniä ja sitten kentälle lyömään niitä lyöntejä ja ei se haittaa vaikka en onnaa, sitten vaan lisää treeniä ja kyllä ne alkaa sujua, niiden on pakko.  🙂

Nyt kattomaan US Open:ia telkusta. 🙂

-Nakki

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *