Työmatka (Pelimatka) General

Hello,

Niin vaikka sitä sanoo että “If there’s a will there’s a way”. Niin nyt piti sanoa että joutui Sallinenkin nöyrtymään, tai toteamaan taas että on asioita mihin ei voi vaikuttaa.

Tekisi kovasti mieli kirjoittaa jotain oikein Filosofista mutta en ole filosofiaa lukenut kun sen pakollisen mitä Lukiossa oli listalla, joten  en voi oikein ketään siiteerata saati sanoa muuta hienoa.
No mistä tämä tarve sitten tuli, tässä on viimeisen kahden viikon aikana sattunut niin paljon kaikenlaista tunteikasta ja hyvin konkreettista että on vähän laittanut miettimään, millä on oikeasti merkitystä ja mitä jatkossa oikeasti haluaa. Jos nyt joku ilmoittaisi että kolmepäivää aikaa, mitä jäi tekemättä, mitä jäit katumaan ja mistä olisit Onnellinen/Ylpeä?

Ennen reissue mulla oli sellainen fiilis että nyt ei tule menee kaikki ihan strömssöössä ja ei mennytkään. Reissu alko hyvin, oli tutu KLM:n nainen tiskillä ja se lupas että mun bägi ainakin on perillä! 🙂

Laitto mun bägile priority niin homma toimii ja kyllä se toimikin.
Amsterdamissa oli vaihto ja siinä kattelin kentällä Surfacesta The Openia ja nautin muutaman huurteisen kunnes tuli aika lähetä lennolle. Lento oli edennyt ehkä 1,5-2h kunnes siinä mun edessä olevalla rivillä alko tapahtua. Yritin siinä Katella leffaa, mutta toiminta vaan lisäänty. Kunnes tuli kuulutus, Onko koneessa Lääkäriä! Ou shit. Siinä oli vanhempi nainen joka alkoi saamaan sydäriä tai vastaavaa. Sitten siihen ilmaantui pari herraa, ilmeisesti lekureita ja alko tunkkaa. Rouva sai hoitoa ja lento jatkui. Mut kelaa, jos jotain todella hurjaa tapahtuu, sä et voi tehdä Atlantiin välilaskua ja mennä lekuriin, vaan sielä peltipurkissa istutaan kiltisti perille asti. No toki ne hake lähimmän paikan missä laskeutua ja siitä abulansilla, mut silti. Aika pitkään kestää lentää veden yli.
No perille päästiin ja avasin puhelimen kentällä ja rouvalta oli tullut viesti että soita heti. Mietin että mikä on niin kiireistä ja koska rouva tiesi että olen 03:00 Suomen aikaan perillä. No soitin ja kuulin uutiset. Ei morjensta, just sitä mitä viimeisenä odotin kuulevani. Hittolainen, en nyt valitettavasti ala sitä sen tarkemmin avaa mutta vakava sairastuminen.

Atlanta on siirtynyt 2000 luvulle, siellä oli automaattinen maahantulotarkistus jos on biopassi. Joten siihen vaan ja alle 10 min ja maahantulo suoritettu. Ihan huikeeta, normaalisti siellä makaa ainakin 1h ennen kuin pääsee minnekkään. Atlanta on melko iso “Kaupunki” siellä asuu noin 8,6M asukasta joten jengiä riittää joka paikkaan.

Tähän aikaan vuodesta Atlantassa keli on aika tylsä, aamusta niin pirun kuuma ja kosteaa, iltapäivällä alkaa sataa ja ukkostaa. No niin sitä se oli tänäkin vuonna, ainoa että satoi vaan määränä enemmän.

Lauantaina meillä piti olla kierros varattuna Atlanta Athletic klubilla, no sieltä ne ystävällisesti laittoi jo perjantaina viestin että ei tarvitse kiirehtiä aamulähtöön. Kenttä on suljettu sateen takia. 🙁  Tällee sitä vettä sitten tuli.

Ehkä kuva antaa vähän osviittaa mutta sitä tuli niin kus ihan törkeesti koko ajan. Koska kenttä oli kiinni niin muutetaan suunnitelmaa ja mennään kattomaan jos Bobby Jones kentälle pääsisi pelaa. Niin ajatuksena se oli hieno. 🙂

Sade ei siinä kohdassa ollut ihan vielä päässyt perille, mutta siinä hetken paikallisten kanssa puitiin paikan historiaa ja sitten se sade tuli. 🙂 Ei siinä auttanut kun Katella sohvalla The Openia ja kuunnella paikallisten tarinoita Bobby Jonesista. Oli muuten huikeita juttuja! Ihan parasta.
Teen tuosta sitten vähän omaa blogia.

Mietittiin että mikä on auki, koska kumminkin huomenna On Augustan valloitus ja vähän pitää päästä vääntää. Paikalliset kertoi Top Golf nimistä rangesta, oli kuulemma uusi ja hieno. No päätettiin ajaa sinne.
Ihan tajuttoman makee mesta! Tällässiä pitäisi olla Suomessakin, tuolla viihtyy ihan muutenkin.

Sisääntulossa heti vasemmalla oli tiskit jossa luotiin pelaajakortit ja ladataan puhelimeen Apps josta voi seuraa omia tuloksia ja vaikka mitä. Kun siitä katsoo oikealle niin näkee kivan näyn ravintolaan. 🙂 Sopiva SportsBar.

Siinä oli paikat varmaankin 500 henkilölle, ihan törkeen makee SportsBar. Tuolla ihmisen on Hyvä olla! 🙂
No siitä sitten meidät ohjattiin omalle paikalle ja näky oli hieno. Jokaisella lyöntipaikalla on oma tarjoilija, pöytä ja monitorit. Homma vaan toimii.
Tilattiin parit bisset ja ruokaa. Koska Rangella usein tulee jano ja nälkä. 🙂

Jokaisessa pallossa on chippi sisällä josta se tunnistaa mine ja kuinka pitkälle pallon löit. Eli nuo rinkulat edustaa griinejä ja ne jaettu pienempii koloihin. Sitten monitoreille tulee näkyviin mitat ja minne löit ja pisteiden määrä. Kyllä meni 3h rangella nopeasti. 🙂 Oli se melko kallistakin. 🙂

Laskeskelin että Rangella oli noin150 lyöntipaikka kolmessa kerroksessa. Kun tulimme, paikka oli melko täys ja kun lopetimme niin ulkona oli tunnin jono. Kelaa, Jengi jonotti rangelle.! Ihan huikeeta.!

Siitä sitten keräsimme kamat ja kyselimme paikallisilta olisiko jotain kenttää lähettyvillä jonne voisi mennä miekkailee, No siinä oli ihan kulmilla Lanier Golf. Joten sinne huristeltiin.

Ihan törkeen hyvässä kunnossa Julkinen golfkenttä, Cädärillä oli niin synkkä hetki menossa kun mentiin tiskille että ei veloittanut mitään, sanoi vaan että menkää pelaa, ei häntä kiinnosta. 🙂 No pelattiin etu ysi, avian loistava mesta. Bermuda Ruohoa kenttä ja teki lähipelistä melkoisen haastavaa kun ei sellaisessa ole tottunut pelaamaan, mutta siitä selvittiin.

En tiedä onko ilmasto vai mikä mutta pallo tuntu lentävän vähän normaalia pidemmälle, luultavasti se että oli niin lämmintä.
No oli miten oli, pari hurjaa raivia löin. Se piristi. 🙂

Ysin jälkeen lähettiin ajaa hotellille ja innosta piukkana. Hotellilla laitoin puhelimen Wifii ja synkkasin mailit. Siellä oli se uutinen mitä pelkäsin eniten, eniten!

Augusta oli kiinni liiallisten sateiden ja ukkosen takia. Joten ei sitten lähetty aamusta ajaa 2h Augustaan. Pitää sanoa että harmitti niin paljon, Niin PALJON! Mutta tämä menee taas sarjaan, ei ole mitenkään minusta riippuvainen juttu, mitä mä sille voin. No frendit lohdutti ja tarjosi yhden paikallisen kevyt oluen. Se auttoi. 🙂 Ei morjensta, kelaa mikä säkä. Matkustaa ihan törkeesti ja sitten, kenttä kiinni. 🙁 MÄ Masentusi!

No Sunnuntai oli sitten vapaa joten Brekkarilla soiteltiin The Frog kentälle, josko ne päästää pelaa. Kyllä päästi. Tästä sitten oma Blogi, ihan sika makee kenttä.

Maanantaina oli vuorossa StoneMountaina 36 reikää. Siitä sitten oma blogi.

Tiistaina piti olla reissun viimeinen peli ja aamulla olin ihan innoissani The Bears Best kentästä. Niin innoissani että potkaisin pikkuvarpaa bägin reunaan pukiessani, siitä se murtui ja siitä se hauskuus alkoi.

 
Muutenkin ihan hassut varpaat niin tämä ei auttanut, Ei auttanut. Mutta periksi ei anneta, yksi kenttä veti jo nokkaan ja tuleva kenttä pelataan onneksi autoilla, se vähän helpotti. !

The Bears Best kentästä sitten oma blogi.

Mut joo, sellainen sattummoiden rikas reissun alku. Ei voi kuin ihmetellä. Mut tätä tää on. Eteen päin mennään ja rohkeasti kohti uusia haasteita. 🙂

More to come, stay tuned.

-Varvas

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *